Tällä hetkellä taloyhtiöiden päästöttömyys on vielä kaukana todellisuudesta. EU:n käsiteltävänä oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus tähtää siihen, että koko rakennuskanta on päästötöntä vuoteen 2050 mennessä. Miltä näyttää tilanne vuonna 2040 ja miten isännöinti on sopeutunut uusiin vaatimuksiin?
Vuonna 2040 uudisrakentaminen on jo pitkään ollut päästötöntä ja hiilineutraali lämmitys on normi. Näiden rakennusten isännöinti ja huolto on hyvin tuttua ja tehokasta. Vanhemmat rakennukset ovat tehneet pitkän tähtäimen suunnitelmia päästöttömyyden ja riittävän energiatehokkuuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.
Lämmitysenergian ja sähkön kulutus ovat merkittäviä päästölähteitä taloyhtiöissä. Vaikka vedenkulutuksesta syntyy päästöjä, ne ovat pienempiä verrattuna lämmityksen ja sähkön kulutukseen. Korjausvaiheessa materiaalien tuotannosta syntyy suuria päästöjä, joita huomioidaan ilmastoselvityksissä.
Vuonna 2040 kansallinen energiantuotanto on pääosin hiilineutraalia. Kaukolämpö on pitkälti hiilineutraalia, ja teollisuuden, uimahallien ja palvelinsalien hukkalämmöt hyödynnetään tehokkaasti. Lisäksi lämpöpumput ja biopolttoaineet, kuten hake, ovat yleisiä lämmönlähteitä.
Monet taloyhtiöt ovat parantaneet energiatehokkuuttaan lämmöntalteenottojärjestelmillä ja eristämällä ikkunat ja julkisivut. Isännöinnin apuna toimivat tekoäly ja älykäs automaatio, jotka ohjaavat lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä olosuhdetietojen, säätilan ja sähkön hinnan mukaan. Energiaremonttien ja korjaustoimien kilpailuttaminen on olennainen osa isännöinnin perusosaamista.
Aurinkoenergian hyödyntäminen on yleistynyt. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä niin sähköautojen latauspisteisiin kuin maalämpöpumppuihin. Aurinkoenergian myynti sähköverkkoon on kannattavaa, ja hajautettu energiantuotanto on tärkeä osa energiayhtiöiden hiilineutraalia tuotantoa.
Rahoitusta haettaessa taloyhtiöiden on esitettävä energiatodistus ja pitkän tähtäimen suunnitelma päästöttömyyden saavuttamisesta. Pankit ovat sitoutuneet hiilineutraaliin rahoitukseen, mikä ohjaa taloyhtiöitä energiatehokkuuteen.
Alueiden eriytyminen näkyy taloyhtiöiden kyvyssä toteuttaa ja rahoittaa korjauksia. Taantuvilla alueilla osa taloyhtiöistä saattaa joutua alasajoon rahoituksen puutteen vuoksi. Kunnat ja ARA tarjoavat tukea isännöinnille näissä tilanteissa, ja asukkaille pyritään löytämään uudet energiatehokkaat kodit.
Ilmastonmuutos näkyy taloyhtiöiden arjessa sopeutumisena uusiin sääolosuhteisiin. Talvet ja rankkasateet koettelevat kosteudenkestävyyttä, ja tulvariskialueilla hulevesiä ohjataan viheralueille. Taloyhtiöihin asennetaan kaukojäähdytys- ja maaviilennysratkaisuja, ja pihapuut toimivat helteen taltuttajina. Isännöinnin kyky tarjota ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on arvostettua.
Vuonna 2040 isännöinnin arki on muuttunut merkittävästi päästöttömyyden ja energiatehokkuuden vaatimusten myötä. Tekoälyn ja automaation käyttö sekä jatkuva sopeutuminen ilmastonmuutokseen määrittelevät tulevaisuuden taloyhtiöiden hallinnoinnin.
